Kuka minä olen ja miten teen työtäni sivutoimisena yrittäjänä suhteessa perinteiseen kuntatyöhön

Olen Minna-Liisa Mäkilä, pitkän linjan hallinnon ja tiedonhallinnan asiantuntija, jonka työ perustuu yli 29 vuoden kokemukseen neljästä eri kunnasta sekä tuoreeseen, moderniin otteeseen kehittämisestä ja tiedolla johtamisesta. Taustallani on YAMK-tason liiketoiminnan kehittämisen koulutus, tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto sekä vahva ammatillinen identiteetti hallinnon, tiedonhallinnan, asiakirjahallinnan ja prosessikehittämisen asiantuntijana ja kouluttajana.

Olen työskennellyt laaja-alaisesti kuntaorganisaatioiden keskeisissä hallintotehtävissä: mm. hallintojohtajana, hallintopäällikkönä, hallinnon kehittämispäällikkönä, tiedonhallinnan asiantuntijana ja asianhallintasihteerinä. Työni on aina ollut lähellä tiedon, prosessien ja päätöksenteon ydintä – siellä, missä kunnan toiminta saa rakenteensa ja suuntansa.

Sivutoiminen yrittäjyys, Tmi Kietikka, on tuonut tähän kokonaisuuteen uuden ulottuvuuden. Teen hallinnon, tiedonhallinnan, asiakirjahallinnan ja asianhallinnan koulutus-, konsultointi- ja kehittämistyötä asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Yrittäjänä olen pystynyt hyödyntämään koko vuosikymmenten kokemukseni uudella intensiteetillä ja näkökulmalla.

Miten teen työtäni sivutoimisena yrittäjänä – ja kuinka se eroaa perinteisestä kuntatyöstä?

Sivutoimisena yrittäjänä työskentelyssä näkyy vahvasti se, kuka olen ammattilaisena: oma-aloitteinen, kehittämismyönteinen, laaja-alaisesti ajatteleva ja käytännönläheinen. Erot perinteiseen kuntatyöhön ovat selkeitä, mutta samalla täydentäviä.

  1. Vapaus nähdä kokonaisuus – ja velvollisuus tarttua olennaiseen

Kuntatyössä hallinnon ja tiedonhallinnan roolit ovat usein sidottuja organisaation rakenteisiin ja poliittisiin prosesseihin. Sivutoimisena yrittäjänä minulla on mahdollisuus katsoa asioita laajemmin ja tehdä rohkeampia suosituksia, koska toimintaa ei rajoita samanlainen hierarkia.

Asiakkaani arvostavat sitä, että tuon pöytään näkemyksen, joka pohjautuu kokemukseen neljästä eri kunnasta, eri järjestelmistä ja erilaisista toimintakulttuureista. Voin yhdistää parhaat käytännöt ja sovittaa ne ketterästi juuri heidän tarpeisiinsa.

  1. Ketterä, oppiva ja joustava työote

Kuntatyössä muutokset ovat usein hitaita ja prosessit raskaita. Sivutoimisena yrittäjänä toimin nopeasti, ideoin ja tuon asiakkaalle ratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa käytännössä ilman monimutkaista hallinnollista kerrosta.

Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnosta saatu osaaminen tukee tätä erityisen hyvin. Hyödynnän palvelumuotoilua, käyttäjälähtöistä kehittämistä ja systemaattista tuotteistamista – asioita, jotka kunnissa ovat vasta nousemassa laajempaan käyttöön.

  1. Vastuu laadusta, vaikuttavuudesta ja asiakkaan onnistumisesta

Sivutoiminen yrittäjyys tekee työstä konkreettisemmin tuloksellista. Jokainen toimeksianto on mahdollisuus luoda arvoa asiakkaalle: parantaa prosessia, selkeyttää ohjeistusta, ratkaista tiedonhallinnan haaste tai vahvistaa organisaation osaamista koulutuksella.

Siinä missä kuntaorganisaatiossa vastuu jakautuu, sivutoimisena yrittäjänä vastuu onnistumisesta on täysin minun – ja se näkyy tekemisessä tarkkuutena, valmistautumisena ja selkeytenä.

  1. Kouluttajan ja konsultin rooli tuo työn ytimeen innostamisen

Sivutoiminen yrittäjyys on antanut lisää uusia mahdollisuuksia toimia kouluttajana. Kunnan sisällä koulutus on usein sidottu ajankohtaisiin hankkeisiin tai lakimuutoksiin. Sivutoimisena yrittäjänä voin syventyä laajemmin siihen, miten osaamista rakennetaan ja miksi tietyt periaatteet ovat tärkeitä hallinnon ja tiedonhallinnan onnistumisessa.

Koulutuksissani haluan ennen kaikkea tehdä monimutkaisesta ymmärrettävää ja tuoda hallinnon työn merkityksen näkyväksi – rakentaa oivalluksia, ei vain ohjeistaa.

  1. Kokemus kunnista vahvistaa uskottavuutta yrittäjänä

Olen tehnyt lähes kaikki samat tehtävät, joihin nyt tarjoan ratkaisuja: tiedonhallintamalleja, tiedonohjaussuunnitelmia, hallintosääntöjä, päätöksentekoprosesseja, vaaliorganisointeja ja toimielinten asiakirjoja.

Siksi asiakkaani tietävät, että ymmärrän arjen, termistön, aikataulut ja vastuut myös sisältä päin. Tämä yhdistelmä – pitkä käytännön kokemus ja sivutoimisen yrittäjän ketteryys – tekee työstäni vaikuttavaa.

Yhteenveto: kuka minä olen

Olen kehittämisorientoitunut hallinnon ja tiedonhallinnan asiantuntija, joka yhdistää syvän kuntahallinnon osaamisen ja yrittäjän energisen ote. Työssäni yhdistyvät järjestelmällisyys ja inhimillisyys, rakenteiden ymmärrys ja uudistamisen halu.

Kun teen työtä sivutoimisena yrittäjänä, tuon kunnille ja muille organisaatioille sen, mitä harvoin löytyy yhden henkilön osaamisena: vuosikymmenten kokemus päätöksenteon ja tiedonhallinnan ytimestä sekä moderni, ketterä ja innostava ote kehittämiseen.

Ohjaako tiedonohjaussuunnitelma todella organisaatiosi asianhallintaa?

Hallinnon kehittämisen ytimessä: toimiva kirjaaminen ja tiedonohjaus

Monessa organisaatiossa puhutaan asianhallinnan kehittämisestä, sähköisistä prosesseista ja paremmasta tiedon saatavuudesta. Silti yksi peruskysymys jää usein tarkistamatta: ohjaako tiedonohjaussuunnitelma (TOS) aidosti arjen kirjaamista ja asianhallintaa – vai onko se vain taustalla oleva dokumentti, jota harva käyttää?

Tiedonohjaussuunnitelman rooli ei ole olla ”kiva lisä” – vaan toiminnan selkäranka

Hyvin laadittu TOS ei ole pelkkä lista säilytysaikoja. Se on koko organisaation yhteinen malli siitä:

  • miten asiat kirjataan,
  • missä kanavissa tieto kulkee,
  • millä tasolla asiat ratkaistaan,
  • miten tiedot arkistoidaan,
  • ja ennen kaikkea: miten varmistetaan, että tieto löytyy myöhemmin.

Jos TOS ei ohjaa käytännön työtä, sen hyödyt eivät realisoidu. Tällöin riskinä ovat tietokatkokset, päällekkäinen työ, epäselvät vastuut ja heikko jäljitettävyys.

Toimiiko kirjaaminen teillä TOSin mukaan – vai sen ohi?

Kriittinen kysymys hallinnon kehittämisessä on, kuinka hyvin arjen kirjaaminen hyödyntää tiedonohjaussuunnitelmaa.
Merkkejä toimivasta tilanteesta ovat mm.:
✔ kirjaaminen tapahtuu yhdenmukaisin käytännöin
✔ tiedot luokitellaan TOSin mukaisesti jo alkuvaiheessa
✔ asianhallintajärjestelmä ohjaa käyttäjää automaattisesti
✔ tiedon elinkaari on selkeä ja hallittu

Jos taas kirjaaminen on pirstaleista, vaihtelee yksiköittäin tai perustuu henkilösidonnaisiin tapoihin, on kehittämisen paikka.

Hallinnon kehittäminen ei ole teknologiahanke – vaan toimintakulttuurin muutos

Tekniset järjestelmät voivat tukea TOSin käyttöä, mutta ne eivät yksin ratkaise ongelmia. Ratkaisevaa on, että tiedonohjaus näkyy arjen prosesseissa ja vastuissa, ei vain dokumenteissa.

Tämä edellyttää:

  • selkeitä ohjeita ja koulutusta
  • järjestelmien käytettävyyden varmistamista
  • jatkuvaa laadun seurantaa
  • johdon mukanaoloa ja resursointia

Miksi tämä on tärkeää juuri nyt?

Organisaatiot siirtyvät kiihtyvällä tahdilla sähköisiin toimintamalleihin. Digitalisaatio ei onnistu, jos perustat eivät ole kunnossa. Tiedonohjaussuunnitelma on modernin hallinnon peruskivi – ja sen vaikutus ulottuu asiakaspalvelusta päätöksentekoon ja tiedon avoimuuteen.

Kun kirjaaminen toimii ja tiedonohjaus ohjaa työtä, syntyy:
📌 luotettavaa tietoa
📌 parempia päätöksiä
📌 tehokkaampaa toimintaa
📌 vähäisiä riskejä
📌 sujuvampaa arkea työntekijöille


Onko teidän organisaationne TOS vain dokumentti – vai käytännön työkalu?

Jos haluat sparrausta asianhallinnan kehittämiseen tai toimivan tiedonohjauksen rakentamiseen, autan mielelläni keskustelemaan seuraavista askeleista.

Varaa 15 min ilmainen etäkonsultointi tarpeen tarkoitukseen.Varaa etäkonsultaatio

hallinnonkehittäminen #asianhallinta #tiedonohjaus #TOS #kirjaaminen #julkinenhallinto #tietojohtaminen