Työskennellessäni pitkään kunnallishallinnon ja tiedonhallinnan parissa olen nähnyt, miten suuri merkitys oikealla tiedolla ja sen ymmärtämisellä on päätöksenteossa. Hallinnossa yksittäinen puuttuva tieto, väärin tulkittu ohje tai vanhentunut käytäntö voi johtaa virheellisiin päätöksiin, epäselviin prosesseihin tai pahimmillaan luottamuksen heikkenemiseen.
Tietämättömyyden vaarat eivät yleensä näy heti. Ne ilmenevät viiveellä: tehottomina toimintatapoina, turhina ristiriitoina tai päätöksinä, joita joudutaan myöhemmin korjaamaan.
Siksi tiedonhallinta, asianhallinta ja avoin tiedonkulku eivät ole vain hallinnollisia tukitoimia. Ne ovat keskeinen osa toimivaa organisaatiota ja hyvää johtamista. Kun tieto on löydettävissä, ymmärrettävää ja ajantasaista, myös päätöksenteko paranee.
Yli 29 vuoden kokemus kunnallishallinnon tehtävistä on vahvistanut omaa näkemystäni siitä, että tiedolla johtaminen ja systemaattinen tiedonhallinta ovat organisaation kestävän kehittämisen perusta.
Tietämättömyyttä ei poisteta sattumalta. Se poistetaan rakentamalla rakenteita, osaamista ja kulttuuria, jossa tieto kulkee ja sitä myös osataan käyttää.
Millaisia kokemuksia teillä on siitä, miten tiedon puute on vaikuttanut organisaation toimintaan – tai miten se on onnistuttu kääntämään vahvuudeksi?
Kuukausi: maaliskuu 2026
Hallinnon uudistaminen ei ole vain rakenteiden päivittämistä – se on ajattelutavan muutosta.
Se on kykyä tarkastella kriittisesti olemassa olevia toimintamalleja, tunnistaa kehittämiskohteet ja rakentaa hallinto, joka palvelee kuntalaisia entistä vaikuttavammin, läpinäkyvämmin ja sujuvammin.
Olen saanut työskennellä kunnallishallinnon vaativissa tehtävissä yli 29 vuoden ajan neljässä eri kunnassa sekä toimia hallinnon esihenkilönä ja määräaikaisena hallintojohtajana ja hallintopäällikkönä. Kokemukseni kattaa muun muassa hallintosääntöjen uudistamisen, toimielinprosessien kehittämisen, tiedonhallintamallien laatimisen sekä asianhallinnan kokonaisvaltaisen kehittämisen . Näissä tehtävissä olen nähnyt, että onnistunut hallinnon uudistaminen edellyttää kolmea keskeistä tekijää: rakenteellista selkeyttä, toimivia prosesseja ja osaavaa henkilöstöä.
Hallintosäännön uudistaminen on usein hallinnon kehittämisen ytimessä. Se ei ole pelkkä juridinen asiakirja, vaan johtamisen väline. Kun toimivaltuudet, vastuut ja prosessit määritellään selkeästi, päätöksenteko nopeutuu, vastuut kirkastuvat ja organisaation toimintavarmuus paranee. Uudistustyössä korostuu kyky sovittaa yhteen lainsäädäntö, organisaation strategiset tavoitteet ja arjen käytännöt.
Tiedonhallinta on toinen keskeinen uudistamisen osa-alue. Digitaalinen toimintaympäristö, lisääntyvät tietosuojavaatimukset ja tiedolla johtamisen merkitys edellyttävät systemaattista otetta. Olen viime vuosina kehittänyt useissa kunnissa tiedonhallintamalleja ja tiedonohjaussuunnitelmia sekä kouluttanut henkilöstöä ymmärtämään tiedon elinkaaren hallintaa osana päivittäistä työtä . Tiedonhallinnan kehittäminen ei ole irrallinen projekti, vaan strateginen investointi parempaan päätöksentekoon.
Hallinnon uudistaminen tarkoittaa myös kulttuurin muutosta. Se edellyttää avointa vuoropuhelua luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä, henkilöstön osallistamista sekä rohkeutta tarkastella kriittisesti totuttuja toimintatapoja. Pitkä kokemukseni toimielintyöskentelystä, esityslistaprosesseista, muutoksenhakuohjeiden päivittämisestä sekä vaalien järjestämisestä on opettanut, että selkeät prosessit luovat turvallisuutta – ja turvallisuus mahdollistaa kehittämisen.
YAMK-tutkintoni liiketoiminnan kehittämisestä sekä tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto ovat vahvistaneet osaamistani erityisesti palvelumuotoilun, tuotteistamisen ja proaktiivisen kehittämisen näkökulmista . Näitä oppeja voidaan soveltaa myös julkiseen hallintoon: palvelut ja prosessit voidaan muotoilla käyttäjälähtöisesti, mitattavasti ja jatkuvasti kehittyviksi.
Hallinnon uudistaminen ei ole kertaluonteinen hanke, vaan jatkuva prosessi. Se vaatii kokemusta, kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä yhdistää strateginen näkemys käytännön toteutukseen. Parhaimmillaan uudistettu hallinto ei näy organisaation sisäisenä projektina, vaan kuntalaisille sujuvina palveluina, selkeänä päätöksentekona ja vahvana luottamuksena julkiseen toimintaan.
Kehittämismyönteisyys, vastuunkantokyky ja laaja-alainen kokemus antavat vahvan pohjan hallinnon uudistamiselle. Muutos ei ole uhka – se on mahdollisuus rakentaa entistä vaikuttavampi, kestävämpi ja tulevaisuuteen suuntautunut kunta.
Olen saanut työskennellä kunnallishallinnon vaativissa tehtävissä yli 29 vuoden ajan neljässä eri kunnassa sekä toimia hallinnon esihenkilönä ja määräaikaisena hallintojohtajana ja hallintopäällikkönä. Kokemukseni kattaa muun muassa hallintosääntöjen uudistamisen, toimielinprosessien kehittämisen, tiedonhallintamallien laatimisen sekä asianhallinnan kokonaisvaltaisen kehittämisen . Näissä tehtävissä olen nähnyt, että onnistunut hallinnon uudistaminen edellyttää kolmea keskeistä tekijää: rakenteellista selkeyttä, toimivia prosesseja ja osaavaa henkilöstöä.
Hallintosäännön uudistaminen on usein hallinnon kehittämisen ytimessä. Se ei ole pelkkä juridinen asiakirja, vaan johtamisen väline. Kun toimivaltuudet, vastuut ja prosessit määritellään selkeästi, päätöksenteko nopeutuu, vastuut kirkastuvat ja organisaation toimintavarmuus paranee. Uudistustyössä korostuu kyky sovittaa yhteen lainsäädäntö, organisaation strategiset tavoitteet ja arjen käytännöt.
Tiedonhallinta on toinen keskeinen uudistamisen osa-alue. Digitaalinen toimintaympäristö, lisääntyvät tietosuojavaatimukset ja tiedolla johtamisen merkitys edellyttävät systemaattista otetta. Olen viime vuosina kehittänyt useissa kunnissa tiedonhallintamalleja ja tiedonohjaussuunnitelmia sekä kouluttanut henkilöstöä ymmärtämään tiedon elinkaaren hallintaa osana päivittäistä työtä . Tiedonhallinnan kehittäminen ei ole irrallinen projekti, vaan strateginen investointi parempaan päätöksentekoon.
Hallinnon uudistaminen tarkoittaa myös kulttuurin muutosta. Se edellyttää avointa vuoropuhelua luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä, henkilöstön osallistamista sekä rohkeutta tarkastella kriittisesti totuttuja toimintatapoja. Pitkä kokemukseni toimielintyöskentelystä, esityslistaprosesseista, muutoksenhakuohjeiden päivittämisestä sekä vaalien järjestämisestä on opettanut, että selkeät prosessit luovat turvallisuutta – ja turvallisuus mahdollistaa kehittämisen.
YAMK-tutkintoni liiketoiminnan kehittämisestä sekä tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto ovat vahvistaneet osaamistani erityisesti palvelumuotoilun, tuotteistamisen ja proaktiivisen kehittämisen näkökulmista . Näitä oppeja voidaan soveltaa myös julkiseen hallintoon: palvelut ja prosessit voidaan muotoilla käyttäjälähtöisesti, mitattavasti ja jatkuvasti kehittyviksi.
Hallinnon uudistaminen ei ole kertaluonteinen hanke, vaan jatkuva prosessi. Se vaatii kokemusta, kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä yhdistää strateginen näkemys käytännön toteutukseen. Parhaimmillaan uudistettu hallinto ei näy organisaation sisäisenä projektina, vaan kuntalaisille sujuvina palveluina, selkeänä päätöksentekona ja vahvana luottamuksena julkiseen toimintaan.
Kehittämismyönteisyys, vastuunkantokyky ja laaja-alainen kokemus antavat vahvan pohjan hallinnon uudistamiselle. Muutos ei ole uhka – se on mahdollisuus rakentaa entistä vaikuttavampi, kestävämpi ja tulevaisuuteen suuntautunut kunta.